Grégoire paljastaa heti, että hän ei ole juoksijana ammattilainen. Hän asuu perheineen, vaimon ja kolmen lapsensa kanssa, Pariisissa ja käy normaalisti päivätöissä. Grégoire aloitti kilpaurheiluharrastuksensa melko vaatimattomasti. Pidettyään 19 vuotta taukoa maratoneista hän löi vetoa veljiensä kanssa osallistumisesta 10K-juoksuun. Veljesten huonot loppuajat vain kiristivät kilpailuhenkeä: he ilmoittautuivat välittömästi huhtikuussa 2014 juostavalle Pariisin maratonille. Aikaa harjoitteluun jäi kokonaista kuusi kuukautta.
Tapahtuman lähestyessä alkoi epäillä omia mahdollisuuksiaan, mutta sen sijaan että olisi peruuttanut osallistumisensa hän lievensi Pariisin maratonin aiheuttamaa ennakkojännitystä ilmoittautumalla vielä sitäkin kovempaan juoksutapahtumaan. Tuleva maraton alkoi näyttää vaatimattomalta haasteelta 63 kilometrin pituisen polkujuoksukilpailun rinnalla, joka olisi vuorossa kuukausi maratonin jälkeen. Näin syttyi Grégoiren rakkaus juoksuun. Viime vuona hän osallistui yli kymmeneen eri pituiseen juoksukilpailuun, joiden pituudet vaihtelivat 10 kilometristä 105 kilometriin.
GrégoireMathildeBarbienMathilde opasti häntä ravinnelisien käyttöön. Juoksu-uransa alussa kilpaili tyhjällä vatsalla, yritettyään juosta perinteisen aamiaisen jälkeen, mikä sai hänen vatsansa täysin sekaisin. Tyhjällä vatsalla juokseminen ei tosin aiheuttanut vatsakipuja, mutta energiaa ei myöskään riittänyt tarpeeksi juoksuun. Nyt Grégoire nauttii -ateriankorviketta sekä juoksun aikana että palautumisjuomana.
Ruoka ja ravinnon saaminen on yksi Marathon des Sables -ultrajuoksuun osallistujien suurimmista haasteista. Jokaisen juoksijan pitää kantaa itse viikon ruuat mukanaan juoksun ajan. Gregoire siis tiesi tarvitsevansa kevyttä, hyvin säilyvää ja ravitsemuksellisesti monipuolista ravintoa. Hän pakkasi mukaan -ateriankorviketta viikoksi, jokaiselle päivälle kaksi annosta. Toisen juoma-annoksen hän nautti aamuisin ennen juoksua, toisen palautusjuomana juoksun jälkeen, palauttamaan voiman rääkättyihin lihaksiin.
"Juoksutuloksista oli havaittavissa, että useimpien kilpailijoiden vauhti hiipui päivittäin, mutta minä pystyin ylläpitämään omaa vauhtiani päivästä toiseen", hän toteaa.
Monien mielestä Marathon des Sables -ultrajuoksun 256 kilometrin matka vaikuttaa silkalta hulluudelta, mutta se oli vain yksi kilpailu muiden joukossa.
"Siinä ei ole mitään ihmeellistä", hän toteaa. "Minä en ole ammattilaisurheilija. Olen ihan tavallinen kaveri. Olen vakuuttunut siitä, että juoksu onnistuu keneltä tahansa. Kun aloitin juoksuharrastukseni, ajattelin, etten koskaan juoksisi maratonia pidempää matkaa. Kaikki uusi kuulostaa uskomattomalta ja mahdottomalta niin kauan kuin et ole itse kokeillut sitä. Mutta se, ettet ole tehnyt jotain asiaa aikaisemmin, ei merkitse, ettet pystyisi sitä tekemään."
CONVERSATION